Doris oli pentuna innokas touhuaja aamuöisin. Heräsimme monta kertaa aamuyön tunteina kissan koheltamiseen, kun se metsästi hiiriä, hyökkäili kukkiin ja syöksyili tuntikausia sinne, tänne ja tuonne.

Ruuti on samanlainen, ellei tehokkaampikin energiapakkaus. Tilanteen tekee pahemmaksi meille yöllä nukkmaan tottuville se, että Ruuti on saanut Doriksenkin mukaan leikkeihinsä! Ensimmäisinä viikkoina kissat aloittivat säännöllisesti riehumisensa 5:00-6:00 välillä ja korvatulpat olivat tarpeen.

Nyt yöllinen hulabaloo on onneksi vähentynyt. Osasyynä on varmasti se, että kissoja on tietoisesti leikitetty illalla ennen nukkumaanmenoaikaa ja päivisin on pyritty siihen, etteivät kissat nuku ylettömiä määriä.

Eilinen oli hyvä esimerkki tästä. Ennen nukkumaanmenoa Ruutia juoksutettiin kiipeilypuuta pitkin kaapin päälle ja alas. Doristakin yritettiin saada osallistumaan kiipeilyyn, mutta se taisi olla Ruutin energialatauksesta niin hämmentynyt, ettei kyennyt juuri mitään tekemään. Doris kuitenkin vaikutti halukkaalta hiirileikkeihin, joten Ruuti oli pakko laittaa hetkeksi jäähylle toiseen huoneeseen, ettei se aina varastaisi Doriksen nenän edestä hiirtä.

Tämän jälkeen Ruutista paljastui todellinen noutaja! Ruuti haki toiseen huoneeseen heitetyn hiiren salamana ja toi sen aina takaisin heittäjälle uutta heittoa varten. Tämä toistui vaikka kuinka monta kertaa, kunnes pienen voimat alkoivat jo ehtyä. Jospa noutoleikki jäi Ruutin mieleen pysyvästi, sillä sekä omistajat että kissa itse nauttivat siitä suuresti.